1880 Ruotsin väestönlaskenta
4,326,459 tietoa
Vaihda kategoriaa tai kokoelmaa
Nimi
Syntymä
Asuinpaikka
Ehtojen on täsmättävä tarkalleen
Tyhjennä lomake
Kaikki kokoelmat
Väestönlaskenta & äänestäjäluettelot
Pohjoismainen väestönlaskenta
1880 Ruotsin väestönlaskenta
Etsi kokoelmasta 1880 Ruotsin väestönlaskenta
Nimi
Syntymä
Asuinpaikka
Lisää tietoja
Lisää
Tyhjennä lomake
CollectionDescriptionImage
1880 Ruotsin väestönlaskenta
4 326 459 tietoa
Tämä kokoelma sisältää vuoden 1880 väestönlaskennan tiedot Ruotsista. Tietueet sisältävät tyypillisesti nimet, syntymävuoden ja -paikan, kotitalouden sukulaiset ja asuinpaikan. Lisätietoja löytyy kuhunkin tietueeseen liittyvästä kuvasta.<br><br>Ruotsi ei suorittanut virallista väestönlaskentaa samalla tavalla kuin muut maat, mutta rekisteröi väestön kotitaloustarkastusten ja verotustietojen avulla. Nämä kerättiin yleensä paikallisen seurakuntapapin tai -kirjurien toimesta.
Aiheeseen liittyvät kategoriat:
Pohjoismainen väestönlaskenta
Ruotsi
Tähän liittyvät kokoelmat
NÄYTÄ KAIKKI
Ruotsin kotitalouksien tarkastuskirjat 1820-1947
158,168,856 tietoa
collection thumbnail
Ruotsi, Tukholman miesten laskentarekisteri, 1909
116,762 tietoa
collection thumbnail
Ruotsi, Tukholman väestörekisterit, 1800-1884
3,242,970 tietoa
collection thumbnail
Ruotsi, Tukholman väestönlaskenta, 1855
100,012 tietoa
collection thumbnail
Tähän liittyvät kokoelmat
Ruotsin kotitalouksien tarkastuskirjat 1820-1947
158,168,856 tietoa
Ruotsi, Tukholman miesten laskentarekisteri, 1909
116,762 tietoa
Ruotsi, Tukholman väestörekisterit, 1800-1884
3,242,970 tietoa
Ruotsi, Tukholman väestönlaskenta, 1855
100,012 tietoa
1910 Sweden Census
5,416,868 tietoa
1890 Ruotsin väestönlaskenta
4,624,554 tietoa
1900 Sweden Census
4,963,601 tietoa
Näytetieto
Leonard ZornAsuinpaikka: 1880 - Klara Rote 3, Tukholman kaupunki, Ruotsi
Leonard Zorn oli ruotsalainen taiteilija, joka saavutti kansainvälistä menestystä maalarina, kuvanveistäjänä ja etsaajana. Vuosina 1875–1880 Zorn opiskeli Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa, jossa hän hämmästytti opettajiaan taidollaan. Elämänsä lopussa, vuonna 1920, hän perusti ruotsalaisen kirjallisuuden Bellman-palkinnon.