1851 Dublinin, Irlanti, väestönlaskenta
58,993 tietoa
Vaihda kategoriaa tai kokoelmaa
Nimi
Asuinpaikka
Lisää tietoja
Avainsanat
Ehtojen on täsmättävä tarkalleen
Tyhjennä lomake
Etsi kokoelmasta 1851 Dublinin, Irlanti, väestönlaskenta
Nimi
Asuinpaikka
Lisää tietoja
Avainsanat
Tyhjennä lomake
1851 Dublinin, Irlanti, väestönlaskenta
58 993 tietoa
Tri D A Chart koosti Dublinin vuoden 1851 väestölaskentahakemiston 1800-luvulla alkuperäisistä väestönlaskentarekistereistä, jotka sittemmin tuhoutuivat Public Record Officen tulipalossa vuonna 1922. Luettelon hakemiston, joka sisältää 60,000 talouden päämiehen nimen ja osoitteen, on Seán Magee nyt muuttanut tietokoneelle sopivaan muotoon. Hakemiston mukana on skannatut alkuperäiset 1847 asemakaavakartat auttamassa tiettyjen osoitteiden tunnistamista.<br><br><b>Mitä kysytään:</b><br>Nimi<br>Osoite<br>Seurakunta<br>Liffey-joen pohjois-/eteläpuoli<br><br><b>Väestönlaskennan piirteitä:</b><br>1851 väestönlaskennan suorittivat poliisit toimien väestönlaskijoina 30.3.1851.<br><br>Erityinen väestönlaskennan piirre oli, että laskentailtana poissaolevat talouden jäsenet laskettiin mukaan; 91 taloudessa perheen pää ei ollut läsnä' tai 'poissa' ml. Thomas Shaw, joka ei ollut laivallaan Broadstonen (Royal Canal) satamassa.<br><br>30 talouden päämiestä on rekisteröity 'menneeksi pois', vaikka termin tarkka merkitys vaihteli; sen tarkoitus oli sisältää henkilöt kuten Mary Ann Plant osoitteessa 31 Mecklenburg St. Lower, joka oli 'mennyt Amerikkaan'; Michael Byrne, aikaisemmin osoitteessa 84 Church St., joka oli 'mennyt [ ] köyhäintaloon'; ja Michael Fields osoitteessa 8 Rogerson's Quay, joka oli 'mennyt merille'.<br><br>122 tapauksessa talouden päämies oli 'poistettu', moniselitteinen termi, joka käsitti: (a) kaupungin sisällä tapahtuneet muutot, kuten Isaac Usherin tapauksessa muutto 18 North Earl St. kadulta Kingstowniin; (b) maastamuutot ml. William Branagan osoitteesta 7 Aldborough Place ja Thomas Fitzgerald osoitteesta 2 Parkgate St., jotka kumpikin 'poistettiin Englantiin'; ja jopa (c) sairaalaan kirjoittautumiset - kuten Bridget Rafferty aikaisemmin Brown St. North kadulla, oli kirjattu 'poistetuksi mielisairaalaan'. Tämän tason tiedot - vaikkakin suhteellisen harvinaisia hakemistossa - ovat erittäin hyödyllisiä sukututkijalle, joka yrittää jäljittää muuttojen päivämääriä ja reittejä.<br><br>Jos perheenpää oli laskentailtana poissa, merkittiin perheen päämieheksi vaimo tai joku muu nainen taloudessa. Tämä tieto merkittiin 66 taloudessa (n. 27% kaikista poissaolleista 1851 laskennassa). Merkitsemällä vaimot tai muut naispuoliset sukulaiset kuten myös poissa olleet miehet talouden päämiehiksi, on mahdollista, että jotkin naiset ovat tosiasiallisesti saattaneet jostain syystä elää itsenäistä miesväestä riippumatonta elämää. Nämä luvut ovat kuitenkin merkityksettömiä eivätkä olennaisesti muuta tilastoja.<br><br>Pienessä määrässä tapauksia laskenta erotteli samalla nimellä olevat päämiehet toisistaan mainitsemalla ammatin tai puolison nimen.<br><br>Hakemisto ei rajoitu talouksiin vaan siinä on myös eri laitoksissa laskentailtana työskennelleet. Näitä ovat: kuninkaalliset, Richmondin ja Arbour Hillin parakit, Pohjois- ja Etelä-Dublin Unionin työpajat, Dublinin Trinity College, Royal Dublin Society, Rotunda, Meathin ja Richmondin sairaalat, Dublin House of Industry, Richmond Bridewell, Grangegorman vankila, Irlannin Pankki, Jury's hotelli jne.<br><br><b>Vertailu väestönlaskennan ja Thom's Directoryn välillä:</b><br>Vertailu väestönlaskennan ja vuoden 1851 Thom's Directoryn välillä paljastaa väestönlaskennan tärkeyden dublinilaisille sukututkijoille. Väestönlaskenta kattaa kaikki perheenpäät laskentailtana 30.3 kun taas Thom's luetteloi ainoastaan veronmaksajat eikä sisällytä niitä, jotka asuivat vuokrataloissa tai mökeissä. Väestönlaskenta on sen vuoksi paljon laajempi kuin mikään muu olemassa oleva Dublin-lähde.<br><br><b>Miksi tämä tietokanta on arvokas:</b><br>Taustaa<br>1800-luvun Irlannin väestönlaskennan tulosten tuho on luultavasti suurin menetys, jonka irlantilainen sukututkimus on kokenut. Irlantilaiset sukututkijat ovat yrittäneet paikata tätä aukkoa käyttämällä 1800-luvulta olemassa olevia dokumentaarisia lähteitä väestönlaskennan 'korvikkeina'.<br><br>Yleisimmin käytetyistä korvikkeista; Tithe Applotment kirjat (koottu 1823-1838), Griffith's Primary Valuation (koottu 1848-1864) ja Thom's Directories (koottu vuoden 1845 jälkeen), on vähän tai ei mitään hyötyä tutkijoille, jotka jäljittävät Dublinissa asuneita esivanhempiaan. Nämä kaikki kartoitukset perustuvat maan tai talon omistukseen eivätkä yritäkään dokumentoida siellä asuneita. Ne eivät myöskään kuvaa vuokra-asuntokäytäntöä joka oli yleistä 1800-luvun puolivälin Dublinissa, jolloin 2 tai useampi perhe jakoi talossa olevat huoneistot.<br><br>Yksi tärkeä väestönlaskennan korvike on kuitenkin säilynyt ja se on Tri D.A. Chartin kokoama hakemisto vuonna 1851 Dublinissa olleiden talouksien päämiehistä.<br><br><b>Chartin hakemisto</b><br>Kansallisarkistossa säilytettävä Chartin hakemisto (CEN 1851/18/1-2) käsittää kaksi käsinkirjoitettua osaa; toinen Dublin City eteläinen ja toinen Dublin City pohjoinen. Hakemisto on koottu väestönlaskennan lomakkeelta B. Chartin nimihakemisto on järjestetty kaduittain eikä sitä ole helppo käyttää ellei tutkija jo valmiiksi tiedä osoitetta.<br>Tässä hakemistossa on mukana kuva, tehden Chartin alkuperäisen hakemiston laajemmin saataville ja helpommaksi käyttää. Kansallisarkistossa säilytettävät hakemistot ovat huonokuntoisia 85 vuoden jälkeen: ne ovat kovakantisia ja Dublin eteläisen selkä on rikki minkä johdosta osa sivuista on irti. Tämän hakemiston pitäisikin estää alkuperäisten käsikirjoitusten lisävauriot.<br>Hakemiston alkuperä antaa sille puolivirallisen aseman. Se mainitaan raportissa 47 PRO DK 1915, jossa todetaan, että asianmukaisten syntymärekistereiden puuttumisen johdosta ""1851 väestönlaskennan tuotokset ovat olleet hyödyllisiä hankittaessa ikätodisteita"". Tämä näyttö oli erittäin tarpeellinen vanhuuseläkehakemuksissa. Siksi,<br>""luetteloa Dublinissa väestönlaskentailtana asuneista perheistä käytetään tästä lähtien tarkistettaessa hakijoita ja paikallistamaan Dublinissa asuneita perheitä, joiden osoitteesta ei ole varmaa tietoa. Luettelon on tehnyt D.A. Chart; se tallentaa Dublinin väestönlaskennan tulokset tarpeettomalta kulumiselta ja on erittäin hyödyllinen sukututkijoille, eläkkeenhakijoille jne.""<br><br>Vaikka väestönlaskennan korvikkeet, alkuperästään riippumatta, eivät voi koskaan korvata alkuperäisiä, on Chartin hakemisto enemmän kuin perheenpääluettelo sisältäen lisätietoa. Siitä syystä se on tärkeä ja ainutlaatuinen lähde historioitsijoille ja sukututkijoille.<br><br><b>Maantieteellinen peitto</b><br>Hakemisto kattaa Dublinin keskustan - kanaalien välisen alueen - ja sisältää n. 59,000 talouden päämiehen nimeä ja osoitetta 21 alueelta. 15 Liffeyn eteläpuolen alueelta (St. Audeon, St. Andrew, St. Anne, St. Bridget, St. Catherine, St. James, St. John, St. Luke, St. Mark, St. Michael, St. Nicholas Within, St. Nicholas Without, St. Patrick's Deanery, St. Peter ja St. Werburgh), jotka käsittävät 33,565 tietoa tai 56,9% kaupungin asukkaista sekä 6 pohjoispuolen alueelta (St. George, St. Mary, St. Michan, St. Paul, St. Thomas, ja Grange Gorman), joista on 25,429 tietoa tai 43,1% Dublinin väestöstä.<br><br><b>Kiitokset</b><br>David Graig, Kansallisarkiston johtaja; luvasta julkaista Chartin hakemisto.<br>Rob Goodbody, John Martin, Tony Malloy, Liam Nolan ja koko Dublin Corporation yhtiön henkilökunta; luvasta käyttää skannattuja vuoden 1847 asemakaavakarttoja.<br>Paul Ferguson, Map Librarian, Trinity College<br>Richard Kirwan, Ordnance Survey of Ireland-johtaja<br>Ian Cantwell, avusta karttoihin perehdyttämisessä<br><br><b>Tekijästä</b><br>Seán Magee syntyi Dublinissa 1943. Hän sai koulutuksensa oppilaitoksissa CBS Westland Row ja College of Tech. Kevin St. (BSc, London Uni. Ext.). Viimeiset 40 vuotta hän on työskennellyt teknikkona kemian teollisuudessa sekä opetuksen parissa. Hän on ollut aina kiinnostunut historiasta ja sen kaikista puolista - irlantilaisesta, tieteellisestä ja yleisestä. Hän on myös kirjojen keräilijä erikoisalanaan 1800-luvun tieteellinen aineisto, Irlannin historia ja sukututkimus. Hän aloitti tutkimaan oman perheensä historiaa 1988. Hän kiinnostui Irlannin Kansallisarkiston kirjaston runsaasta lähdemateriaalista - sekä historiallisesta että sukututkimuksellisesta.